Eläinlääkäri valjakkokilpailuissa

Suomen Ratsastajainliitto valjakkoajojaosto

Eläinlääkäri valjakkokilpailuissa

• tunnistus (onko se hevonen/poni, mikä pitääkin olla) (kansainvälisissä kisoissa tämä on tärkeää ensimmäisessä tarkastuksessa, mutta ei kansallisissa kilpailuissa)
• pikainen yleiskatsaus, ei mikään ostotarkastus
• mahdollisesti mitataan lepopulssi ja hengitysfrekvenssi
• tarkistetaan jalat, akuutit vammat; vanhoista kolhuista ei väliä
• tarkistetaan liikkeet ravissa, ontuuko
• ei taivuteta
• jäykät tai epäsäännölliset liikkeet: pyydetään liikuttamaan hevosta n. 10 – 15 min, jonka jälkeen se tarkastetaan uudelleen
• toimittava ripeästi, että kilpailijat ehtivät valmistautua ensimmäiseen osakokeeseen
• kanslian tulee huolehtia rokotusten tarkistamisesta (voivat tarvita el.lääk. neuvoja)
  • (perusrokotukset, vuosittain uusinta, 8 vrk dopingvaroaika)

• pulssin ja hengitysfrekvenssin mittaaminen, kohtuullinen palautuminen n. 5 minuutissa
• toimittava ripeästi, että kilpailija ehtii huoltaa hevosen
• lämmön voi mitata rasittuneimmilta, ei rutiinitoimenpide
• arvot riippuvat hevosen kunnosta, mutta myös radan vaativuudesta

Maratonin lopussa tehtävässä tarkastuksessa hevoset ovat tosi rasittuneita, kovin urakkahan on takanapäin; tarvittaessa tarkistetaan palautuminen ja mahdolliset vammat.

Maratonkokeen aikana pyritään seuraamaan suorituksia, uupuneiden matkan jatkamisesta neuvottelu tuomarin kanssa, täysin väsähtäneiden suorituksen voi keskeyttää.

Tarkastus tehdään yleensä seuraamalla tarkkuuskokeen verryttelyä. Hevosilla ei saa olla suojia tai pinteleitä. Maratonin jälkeen mahdollisesti havaittujen vammojen vaikutus tarkastetaan. Jäykkiä tai epäsäännöllisesti liikkuvia hevosia tarkkaillaan pidempään, että huomataan vertymisen vaikutus.

1. Tarkastus 1. Tulotarkastus (ennen A-kokeen alkua suitsittuna)

• Yleiskatsaus hevosen/ponin seisoessa. Tarkastaja voi tunnustella raajoja ja muita ruumiin osia.
• Hevosta kävelytetään ja pyydetään ravaamaan tarkastajan ohi ja sitten kohti. Eläinlääkäri ei saa tehdä muita kliinisiä kokeita eikä esim. taivuttaa jalkoja ja juoksuttaa ympyrällä. Tarkastaja ei voi yksinään ilman tuomaristoa hylätä hevosta/ponia.
• Tulotarkastuksen yhteydessä voidaan mitata hevosen/ponin lämpö ja lepopulssi.

Tarkastus 2. Suoritetaan kestävyyskokeen E-osuuden 10 min tauolla. (Voidaan suorittaa 3-osaisessa kokeessa myös E-osan maalissa.) Eläimen kunto todetaan pulssin, hengitystiheyden ja lämmön sekä näiden palautumisarvojen perusteella. Ulkoisesti havaittava ontuminen, vahingoittuminen ja väsymys estävät hevosen kilpailun jatkamisen E-osuudella.

Tarkastus 3. Ennen tarkkuuskoetta (valjastettuna koetta varten) katsotaan yleiskunto.

2.1. Toisen tarkastuksen (tarkastus 2) tekee eläinlääkäri. Muut tarkastukset voi suorittaa järjestäjän määräämä tarkastaja. Tuomaristo voi keskeyttää valjakon käynnissä olevan kokeen tai koko kilpailun. Päätöksestä ei voi valittaa.

1. Lääkärin ja eläinlääkärin on oltava kilpailualueella B-kokeen aikana. A- ja C-kokeen aikana heidät on saatava nopeasti paikalle. (KS I § 45)

Lisätietoja Kansainvälisen Ratsastajainliiton (FEI:n) internet-sivuilla, kansainväliset säännöt löytyy osoitteessa:

http://www.fei.org/Disciplines/Driving/Rules/Pages/Regulations.aspx

A-koe: koulukoe

B-koe: maraton, sisältää osuudet A – B – (C - D) – E; E = esteosuus

C-koe: tarkkuusajo